Tää viikko on mennyt teemalla “uuden opettelua” ainakin perheen naisväellä. Mutsi on ollut koulutuksessa pari päivää ja perheen pikkuneiti taas on urakoinut luistelutaidon petraamisessa. Ja kun me saatiin loppuviikolle niin makeet kelitkin, niin innostuihan se mutsikin sitten hokkareille ja nautiskeli kelistä salin sijaan. Mutta siis sali toki vaan siirtyi myöhempään iltaan 😉
Kuuliaisesti omien eväiden kanssa koulutuksessa!
Ja kuvasta näkyy myös, mitä ilman eväitä olis tarjolla….erilaisia keksejä! Suolaista ja makiaa….Karseeta huttua!!!!Pysytään eväissä 😉
Päivät siis koulutuksessa ja illat tsempattu neitiä uuden taidon opettelussa. Muutamat epätoivon itkuraivarit on koettu, mutta parhaiten lohdutukseksi taisi tehota tositarina siitä, miten äitikin opettelee nyt jotain ihan uutta ja miten äitikään ei saa lannistua jokaisesta epäonnistumisesta vaan jatkaa vaan sinnikkäästi reeniä. Ja miten se kuitenkin palkitsee, kun joka kerta sujuu pikkuisen edellistä paremmin ja hoksaa uusia juttuja. Näillä eväillä me on menty mm. kohti sujuvampaa takaperin luistelua.
Ja kun päivällä oli nautittu kelistä ja luisteltu, niin illalle jäi vielä olkapäiden rusikointia. Mummi hoitopassissa ja mutsi herättelee hernettä olkapäässä iltatuimiin 🙂 
No,näättekste!!?? Eikö ookin joku herne siellä jo vähä itämässä 😉
