Tossa kun kirjotusvimma oli vähän hiljasempi ja päivitykset roikkui, niin kyllä täälä kuitenkin on ihan hyvällä sykkeellä menty ja tehty koko ajan 🙂 Se vaan niin kovin helposti kutsuu se sohva tai sänky illalla, sitten kun olis aikaa naputtaa jotain tekstiä…
No, mitäs täällä on puuhattu? Aamun aerobiset on ohjelmistossa ja mä oon alkanu tykätä niistä ihan hulluna!! Ne aamut, kun torkutus on epäonnistunu ja pommiin nukkuminen käynyt hyvinkin lähellä, niin töihin ajellessa vitutus on ihan hirvee!! Ei käynnisty niinku millään….vaikka vetäis litran kahvia. Huikeeta on mennä lönkyttään kuun valossa aamun hiljaisuuteen ja tulla virkeenä aamupuurolle ennen starttia 🙂 Ja kun sitä on niin kauniskin lenkin päätteeks…. 😉
Mutta vaikka mittari näytti -15astetta niin sinne mentiin! Ja itseasiassa ne lenkit oli just parhaita 🙂
Ja mitäs sitten….venyteltykin on. Ihan liian vähän, mutta on joskus kuitenkin….
… ja niinku kuvasta huomaa, venyttelyhetket ei aina oo semmosia rauhallisia mielentyhjennyshetkiä,vaan meillä venytellään a là ryhmä rämä!!!
Mun arkivapaina miehityksessä on tiukasti mukana pikkujuniori, joka nautiskelee silloin myös arkivapaista omasta duunistaan eli tarhasta. Yhtenä tämmöisistä aamuista, kun oltiin ensin hyvällä omallatunnolla nukuttu pitkään, sain kuningasidean ottaa aamuaerobiseen pikkusen lisämaustetta…. jätkä pulkkaan, Mörkö remmiin ja purskalle!! Joo, ihan kiva idea, mutta kuvitelkaa tilannetta, kun pikkurouva luistelee lenkkareilla peilijäisellä purskalla niin, että etunenässä remmiä kiristää ylisuuri ja yli-innokas koiranpentu ja perää pitää molemmille puolille ojaan koko ajan luisuva pulkka, kyydissään kiljuva pikkumies. Jep, naapureilla oli varmaan hauskaa. No, oli meilläkin kyllä kivaa, menköön vapaapäivän aamuhöntsäilystä 😉
Ja on me vähä syötykin aina välillä 😉 Lihaa kun menee mukavasti, niin on kiva välillä ottaa vaihtelua jauhelihan maailmaan ja tehdä leivinuunissa mureeta nyhtölihaa possusta….naaaaaaam!!!!
Semmosta täällä…..arki hurisee 🙂 Ja reenit, mukavasti 🙂 Paljon ajatuksia pyörii näistä uusista rutiineista ja on ilo huomata että ajatukset karkailee jo eteenpäin, projektin jälkeiseen aikaan. Ihmiskokeen tuloksia alkaa näkyä ja on hyvä kuulla ja saada jakaa ajatuksia siitä tulevastakin. Ihan daijulta tuntuisi nyt yhtäkkiä palata entiseen…eikä siihen kyllä olekaan paluuta. Ja nälkäkin kasvaa syödessä 😉
Öitä ny!!
